Olen 44-vuotias Itä-Helsinkiläinen. Perheeseemme kuuluu lisäkseni mieheni, poikani 16v ja isäni. Asumme pienkerrostalossa, meidän asunto on 2-kerroksessa parvekkeen kera. Olen aina rakastanut eläimiä, lapsuuden kodissa meillä oli undulaatteja ja peippoja ja nyt aikuisena hankimme ensin kääpiöluppakanin ja sen jälkeen ensimmäisen koiramme, Englannin Cockerspanielin. Kani loikkii kanien taivaassa ja rakkaan koiramme jouduimme nukuttaa noin reilu vuosi sitten mikä mursi minut täysin. Koiramme oli vasta 6-vuotias, mutta hänellä oli paljon kipuja jonka seurauksena hän alkoi muuttumaan vähitellen ärhäkäksi ja agressiiviseksi. Jouduimme tekemään ikävän päätöksen, koska koiramme puri pahasti minua ja isääni.
Tämän surun myötä haluan olla enemmän koirien kanssa tekemisissä ennenkuin päätämme hankimmeko uutta koiraa. Perheemme tarvitsee hyviä kokemuksia koirista ja tarkoitan tällä sitä että otamme hoitoon koiria jotka ovat tottuneita olemaan vieraiden luona ilman ongelmia. Ei saa ilmetä agressiivisuutta tai arkuutta. Haukkuminen on ok, kunhan sitä ei ilmene jatkuvasti, ei haittaa jos ei osaa kunnolla hihnassa kulkea, ei meidän koirakakaan osannut, kiskoi minkä kerkesi. Suotavaa olisi, että tulisi lenkeillä toimeen muiden koirien kanssa, mutta ei välttämätöntä.
Meillä kotona koirasi saa paljon huomiota, yleensä aina joku meistä on kotona. Minä olen työtön tällä hetkellä, mieheni tekee 2-vuorotyötä ja poika koulussa, isäni on lähes aina kotona. Täällä on hyvät lenkkeilymahdollisuudet ja omaa koiraa veimme 3-4 krt/pv ulos, vähän tilanteen mukaan. Olen hoitanut bokseria, amstaffia, labradorinnoutajaa, alaskanmalamuuttia, cockereita, jackrusselinterrieriä, podengoja, seropeja.
Vaikka pentuni olikin vaativampi ja tempperamenttinen, niin hän kyllä huolehti Mollysta erittäin hyvin 🥰 myös oli ihana kuulla kuinka siellä menee ja kommunikaatio toimi 10/10😇
Mirja vaikutti alusta alkaen todella lempeältä ja osaavalta hoitajalta. Jäi heti hyvä fiilis, kun riehakas Lenni-koiramme jäi Mirjan ja hänen perheensä luokse, eikä epäilyttänyt lainkaan etteikö olisi pärjännyt. Luotto syntyi heti, kun tapasi Mirjan. Kuvaterveisiä saimme pitkin viikkoa, mikä oli aivan mahtavaa! Terveisiä aina oikein odotti innolla, niistä näki että ainakin Lenni nautti. :D Siitä näki, että osasi hienosti sopeutua uuteen paikkaan (koskaan ei olla ihan viikoksi jätetty hoitoon, ainoastaan muutamia päiviä), tämä viikon mittainen hoitoaika jännitti kaikkein eniten, vaikka kiltti koira onkin. Kaikki oli mennyt nappiin, ja luotan Lennin ihanan Mirjan ja hänen perheensä hoiviin jatkossakin!! :) Saimme oikein iloisen ja hoivaa saaneen koiran takaisin kotiin!